nauran joskus ihan oudoille jutuille esim kerran aloin nauraa ja tipuin tuolilta kun näin pöydällä leivän ja nauroin sille 5 minuuttia

100 faktaa minusta

22. Inhoan itsestäänselvyyksiä, ja sitä kautta ihmisiä, jotka sellaisia hokevat. Kiehun raivosta kuullessani niitä. Se maalaa sanojasta yksinkertaisen kuvan, tai antaa ymmärtää ettei tämä usko kuulijoidensa älykkyyteen. Mikä mielestäni on pohjattoman surullista.

23. Uskon itsestäänselvyyksien olevan kaiken ajattelun, sivistyksen ja moraalin perusta. Jos et kykene niitä hallitsemaan, et todennäköisesti yllä muuhunkaan kovin korkealentoiseen ajatteluun. Etkä täten edusta niitä arvoja, jotka tekisivät sinusta ihmisenä mielenkiintoisen. Ehkä tylyä, mutta valitettavasti totta.

24. Kaikki ihmiset ovat erilaisia.

salaliitoista

tarhassa mentiin piiloon
kun lumiukot oli pyöritetty
sahattu kolmen metrin mäki
ylös-alas miljoona kertaa

ulkona ei ollu mitään uutta
virikkeetöntä, tasapäistävää
ja vitutti ahtautua haalariin
niinku joku sieluton toukka

mä sit sniikkasin sinne takahuoneeseen
missä hoitajat kippaa kahvia
jauhoi miehistään tai niiden puutetta
miten koirilta leikataan kynnet

ja mitä mä löysin ison boksin
minigrip-pusseissa lasten paskaa
kelasin että mitä vittua!

jotain salmonellanäytteitä
niiden oli pakko olla

mitä vaan
jo siinä vaiheessa
mulla meni usko yhteiskuntaan

mieli kusettaa heikkoja / astraalienergia teknikkoja

frendi kauppiksesta
ryssi hirvikolarissa niskan
lääkäri osannu jeesiä
odottaa ja toivoa

no mitä se teki;
setti reiki-hoitoa
eli hennamummo hivelee ajatuksella
hyvää energiaa nikamiin

järkyttävää pseudohuttua
mutta se toimi

ja oma mutsini todellakin pääsi
saman tyylisellä sekoilulla
homeopatialla, kuivasta ihosta
ja kersasta vaivannut allergia - puff

tarkoitus ei ole fiilistellä kajahtamista
vaan alleviivata seuraavaa;
kun tarpeeksi sakeasti uskoo
mikä tahansa kura syttyy tuleen

ja jos toteemit ja medaljongit
mitkä lienee, mikä hyvänsä
auttaa jengin jaloilleen
toimimaan itsenään elämässä

on se sitten voimaeläin
lampuksi koverrettu roosa kivi
jazz, tähdet, jumala tai korttipakka

niin sitten se yksinkertaisesti auttaa 

auttaminen on auttamista

herää uskojassa henkiin

luoden sille tehon

idioottimaista ja lättänää
sitä on dumata, toiselta riistää

mitä väliä
onko kaikki ”todellista”
jos todellisella tarkoitetaan
ettei huuhaa tepsi tyyppiin
joka nakkaa sille vitut

että perusjamppa pidättää
lootusasennossa paskaa
ja ihmettelee kun ei valaistu

rivitalounelma

vuosi on vaihtunut, mutta viime vuosi jää muistoihin ehkä elämäni parhaana vuotena :) se piti sisällään kaksi merkityksellistä tapahtumaa, joista ehdottomasti tärkeinpänä rinnalleni löytämä se oikea, hunajainen tyttöystävä, Aino muru ♥ joka näillänäkymin muuttaa yhteen tiku koiran kanssa. lisäksi 8 vuotta kestänyt telkkari antenni sohlaus ja liukkailla katoilla kiikkuminen tuli päähän, kun aloitin sähkäri duunin sähkö mäkelässä jossa olen viihtynyt todellakin :) kyllä sinne viime vuoteen mahtuu läjäpäin muitakin tärkeitä ja hyviä hetkiä, uusia mukavia tuttavuuksia ja ostin suzuki prätkän, huikea alanyan matka jossa ajeltiin vesijetillä mutta tässä ne ehdottomasti tärkeimmät :) toivottavasti muillakin elämä hymyilee yhtähyvin! mutta niin käy lopulta jokaiselle kuka siihen jaksaa uskoo :)

lopun aika & uuden alku

kautta historian sivun
on kohuttu päivämääristä
tähtimerkeistä, kuun asennoista
jolloin jeesus palaa

muttei niin koskaan ole käynyt
ja helposti jää ymmälleen;
mistä tässä on kyse
ja onko lopultakaan
tällaista järkeä edes miettiä

odottaa päänsä puhki
kulttien ja näkijöiden
huru-ukkojen väsäämässä vyyhdessä
josta jälkikäteen ottaisi selvää
tuskin jumala edes itse

kun toisaalta tällainen jännite, jännitys
kaikesta huolimatta
tuo elämään valtavasti sisältöä

ei jämähdä rapautuvaan kuoreensa
kun arkea rikastaa
jokin suurempi
pyhä ja kantavampi elementti, etsintä

eikä jeesus välttämättä
ole se partagubbe käärittynä toogaan
vaan se voi olla mitä hyvänsä; 

sä haet aamulla lehden
ja puhdasta hyvyyttä sataa taivaalta
ahneus yksinkertaisesti luhistuu

jokin tällainen abstraktimpi teema se on
joka koskettaa jokaista olentoa
mutta jonka aidosti ymmärtää ainoastaan se
joka kurottaa emotionaalisen vaskoolinsa
eli käytännössä henkiset aistianturinsa
kosmisen sielun virtaan

enkä sinänsä näe tässä mitään ristiriitaa 

kyse lopultakin on

yhdestä ja samasta valosta

ja minkä tahansa nimen sille kulloinkin antaa
henkäilee se meille yhtä suurella varmuudella

universumin sykettä, sen syliä

mihin tästä on kadonnut
asiallinen ja hyvän maun mukainen kirjoitukseni