6.3.2013
itseään toteuttava
Paras tapa saada turpaansa, on kertoa olevansa onnellinen. Jeesus, Lennon, Gandhi, King, Palme, Kennedy, sen broidi. Kaikki itsevarmoja ihmisiä. Mistään heikko, epävarma mieli ei saa syvempää tyydytystä, näyttöä voimastaan, kuin pintapuolisesti virheettömältä vaikuttavan olennon nujertamisesta. Varmuus herättää silmittömän vihan. Vitut säännöistä, paskaa pakkiin. Sain taas fudut. Perjantaina olin 'super hero' ja 'I'm so proud of what you've done.' Kysyin edelliset potkut sumplineelta kundilta, miksei se sietänyt. Päinvastoin, jäbä arvostaa ja ihailee, ymmärtää, ettei ikinä pysty samaan intensiteettiin. Kiva kuulla, mutta aavistuksen turhauttavaa. Max sanoi, että jos jatkan näin, ennemmin tai myöhemmin joku ampuu. Kirjoitti ton nimilistan. Nauroin. Ajatus tuntui itseriittoiselta ja kornilta, mutta vastasin 'siihen mä pyrin.'
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tykkään kovasti tuosta alusta: "Paras tapa saada turpaansa, on kertoa olevansa onnellinen. Jeesus, Lennon, Gandhi, King, Palme, Kennedy, sen broidi." Lupaava. Sen jälkeen muuttuu hivenen omahyväiseksi ja ei-niin-kiinnostavaksi. Mut intensiteetti on vahva. :)
osuvaa. tavallaan ajattelin noin itsekin. kelasin metkan, kehämäisen rakenteen, teeman (epäonnistumisen irrationaalisen rationalisoimisen), itseriittoisuuden osittaisen tunnistamisen olevan jo itsessään ok. poukkoiluvuudesta huolimatta itselleni tää on koherentti. että se riittäisi. en jaksanut lisätä tarpeeks vääntöä, tehdä tekstipinnasta iskevää. :(
Lähetä kommentti