muisto

kerran inttiaikoina

päästiin lomille ajoissa

junan lähtöön hyvä tovi

Saukko, yläpunkasta

ja minä

vedettiin pikanousut

sittenkin jäi luppoaikaa

päädyttiin sellaiseen kivijalkapaikkaan

viisikymppiä runkku

sermin takaa

kuuntelin läimytystä

vinoa suomea

”tule jo, tule jo”

lähdin röökille

se maistui puulta

olin maksanut etukäteen

tunsin itseni rääpäleeksi

kun odotin Saukkoa asemalla

mitähän sekin nykyään duunaa