symbioosi

Pitkäaikainen unelmani täyttyi syyskuussa perheenlisäyksen myötä, kun Louis Vuittonin hihnallinen Keepall 45 laukkuleidi Monogram-kuosilla purjehti elämääni! Nyt tämä kaunokainen on ehtinyt edustaa jo kahdella matkalla, molemmilla täydellisesti tarkoitustaan palvellen!

Jotenkin ei ostovaiheessa tullut edes mietittyä muuta kuosia kun tuota Monogramia, minusta se on niin klassinen valinta, että ummistin silmäni muilta henkeäsalpaavilta vaihtoehdoilta. Myönnettäköön että esim. Damier Ebene houkuttaisi näin jälkikäteen. Nyt pakottaudun seisomaan valintani takana, vaikka todellisuudessa tuntuu, että pikemminkin päinvastoin, kuosi valitsi minut. Kuljin sitä kohti kuin härkä huiviin. Se oli menoa!

Odotan innolla, että leidi reissaa hieman maailmaa, pääsee Euroopan nihkeästä ilmastosta, kenties Miamiin, ja näiden kokemusten saattelemana patinoituu täyteen jumalaiseen loistoonsa. <3 Omasta mielestäni laukku on parhaimmillaan, kun ensi silmäyksellä näkee monien silmien syöneen sitä, sen edustaneen haastavissa olosuhteissa, mutta saman aikaisisesti aistii myös siitä pidetyn huolen. Laukulle osoitettu rakkaus häikäisee ympäristön selittämättömällä tavalla. Sellainen ilahduttaa tarkkaa, arvostavaa silmää! Arvokas laukku todellakin kehrää hyvän omistajan, kumppanin, seurassa. Olen sitoutunut 120 % tähän matkaan!

Koko 45 on minulle passeli. Britteihin kohdistuneella työreissulla sain laukkuun mahtumaan 4 päivän vaatteet, vaihtokengät, henkilökohtaisen kosmetiikan ja iPadin (pakko myöntää, olin ylpeä pakkaamistaidoistani tässä vaiheessa, etenkin tuntien sikäläisen ilmaston oikullisuuden :D). Mutta kuten todettu, LV:n suorituskykyyn saattoi luottaa horjumatta! Toisella kerralla hän matkusti kanssani junalla maalle, anoppikokelasta tapaamaan. :) Karsimalla 45:een saa siis myös pidemmän matkan tavarat pakattua. Mutta mikä parasta, se on tarpeeksi pieni käytettäväksi päivittäistavaran siirrossa esim. salikassina (niinkuin myyjä silloin sanoi ;)).

Hihna on mielestäni "hyvä olla olemassa", ei kuitenkaan välttämättä pakollinen. Hihna tosin painaa olkapäätä aika paljon, mutta ei tämän kaliiperin laukkua enää kädessä koko ajan kannetakaan. Luojan kiitos vaan lentokenttien matkatavarakärryille :D

Toinen kysymys, joka kunkin laukkufriikin tulee kontollaan ratkaista, on merkkiliikkeessä painatettavat nimikirjaimet. Kyseessä onkin elegantti ja personifioiva elementti, joka ilmaisee omistajan ja laukun suhteen lujuutta. Itse päätin jättää tämän houkuttelevan option aktualisoimatta, mikä tässä elämäntilanteessa harmittaa. Tällainen laukku kestää kuitenkin koko elämän, mitä naisen nimestä ei tietenkään voi sanoa.