päähänpistosta
vaati taksia ajamaan rantaan
lyyrisyys riehui suonissa
hullu häkissään
yllyttyään lentoon
palon tappaminen tyynyllä
muuttui rumaksi tempuksi
ei raaskinut ryhtyä
kuskin arvellessa
päätöksen valistuneisuutta
humalikko kompuroi joelle
tähtäämään kalaa
torstaina öinen reissu
tuli taskusta vastaan
rytättynä
lottolappuna
usvaan unohdetun
taiteilijan tahra
kivi upposi pohjaan
2 kommenttia:
Olen viehättynyt runojesi kummallisesta rytmiikasta. Se on kuin oma tajunnantilansa, joka antaa enemmän kuin sanat. Runoistasi luen ensin rytmin ja sitten sanat. Niin niitä mielestäni pitäisikin lukea.
Tässä toimivat eritotten jokaisen säkeistön viimeinen säe.
Vain runon nimi on mielestäni huono. Jo pelkkä sana "jokeri" on niin turkoosi että sitä on hankala katsoa. Se ei muutenkaan mielestäni anna hyvää kuvaa tämän runon luonteesta, joka on jotain Studio julmahuvin ja Uuno Kailaan välissä.
Lopetus on hyvä, vaikka "usvaan unohdetun taiteilijan tahra" on hieman kliseinen. En osaa päättää, kenties sitä olisi parasta kuitenkin hioa.
kiitos palautteesta. olen kanssasi täysin samaa mieltä. otsake on kulmikas ja harkitsematon. halusin sillä tehdä jonkinlaista poikkeusta linjaani. viimeisessä kappaleessa kliseisyyden tekee sana 'tahra'. 'usvassa raahustavan taiteilijan suttua' tjms. toimisi paremmin. seuraava kysymys aina kuuluukin, saako näitä muuttaa, kun ne on kerran "julkaistu"..
Lähetä kommentti