läsnäolosta

kengän kärjellä höyhen kulkeutunut kämppään, oudon vitivalkoinen. nostan sen tuhkikseen. illalla kustaa vaasassa. jos tiedät mestan. räkälä vasemmalla, kun tulee piritorin suunnasta. vastapäätä kundi. pankkiryöstäjähuivi naamalla. kuiskaa, että iho on ratketa. nainen lähtenyt. velkaa ja kamahommia. otan sitä ranteesta. kynttilä vapisee. aavemaiset, vieraat sanat sisältä: ”toivoakin vielä on.” takaseinään nojaa jäbä. jumalattoman pitkä. että pää katossa ja parta napaan. motoristirotsi, sivuilla notkuu siivet. isot, mehukatinpaksuiset. kiertää pöydän. kämmen olalle, geelikynsineen. mä puristan ekaa. ja sen silmät anoo, lisää: ”usko ja tee.” ja se hengittää. himassa googlaan; gabriel. tietenkin. mielikuvitus ei tyhjästä veny. toivon enkeli, mutta samalla kuoleman. ja vihkiytyneet lisää; ne jättää enteen, arvaat varmaan minkä. säilytän sitä lootassa. äidin väsäämässä. kun vielä eli. eikä se ole linnun sulka.