sain tiedon raskaudesta samana päivänä kun faija kuoli. viikolla 30 heräsin karheaan lauluun omassa makkarissa. se käski pitää silmät kiinni. hajusta tunsin isän. makasin siinä paikoillani, kun päähän hahmottui kuva tutusta kädestä, reumaiset nivelet, sikiö kämmenellään. oudon kuuma puristus mahassa, kuin vauva muljahtaisi ympäri. ”saara oli kuristua napanuoraan” minusta on kasvava tunnollinen äiti. rakastavansa meitä ikuisesti. havahduin katsomaan ympärilleni. tuoksu katosi, samoin lämpö. avasin parvekkeen ja aurinko hedelmöitti meren. neuvolassa veikattiin poikaa, mutta ukki se vaan tiesi paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti