26.2.2013

hei äiti!


luet näitä juttuja. itkeskelet pimeässä, mietit teitkö jotain väärin.

kuten se läski kirjailija sanoi TV:ssä, 'taistelen rikollisuutta vastaan kirjoittamalla siitä'. itse kirjoitan rappiosta, halveksimistani aiheista. sekoitan tarinoihin persoonaani häivyttääkseni fiktion rajan. työvälineeni on sarkasmi. kirjallisuuden saralla ei mielestäni ymmärretä, että ainoa tapa arvottaa taidetta, on syntyvän tunteen leveys. en usko häpeän läpi puskettavan suurta tunnetta, paitsi myötähäpeää. siksi ammun yli. leikkisästi sama asia; överit on aina parempi kuin vajarit.

olen narsisti, mutten sosiopaatti. juon liikaa, mutten narkkaa. en harrasta seksiä eläinten kanssa. olen pasifisti. minua on lyöty ainoastaan leikillä, selvittääkseni, miltä tuntuu saada turpaan. en ole sadisti, enkä vihaa naisia, vaikka erosinkin hiljattain. näit jennan osana tulevaisuuttani. ajattelin joskus samoin. päätä itse, poistatko numeron vai pidätkö sen muistona. nimen näkeminen viiltää. toiset kurittaa itseään ollakseen elossa. sinulla on jo riittämiin huolia. miksi selaat puhelimesi muistioita?

kun joskus saan skidin, tuon sen sinulle hoitoon. sinun takiasi toivon sen tapahtuvan pian. yksin sinun lämpösi riittää syyksi synnyttää uusi elämä. sinussa kiteytyy maailman hyvä. sanoit olleesi huono äiti, itkin lattian märäksi. miten voit ymmärtää itsesi noin totaalisen väärin?

en koe olevani tuuliajolla, vaikket suunnitellutkaan elämääni tällaiseksi. olen kiinnittänyt itseni tukevasti omaan, itselleni luontevaan tilaan. toivon sinun löytävän tavat arvostaa lastasi, vaikkei CV:ni näytäkään ajatuksella rakennetulta, pikemminkin vitsiltä. uskon rehellisyyden itseäni kohtaan kantavan pitkällä aikajänteellä paikkaan, josta voit puhua ylpeyttä äänessäsi. älä hylkää minua matkalla sinne.


rakkaudella

o

4 kommenttia:

I kirjoitti...

SInulla tuntuu varmaan siltä että aijot aina menestyä siinä mistä välität, ongelmasi menstyksessäsi taitaa olla kyvyttömyys välittämään tarpeeksi mistään. Tyhmien ihmisten shokkireaktiot varmaan vahvistaa mielipidettäsi omasta alykkyydestä, mutta hyvä runo harjoittaa muitten älykkyyttä. Tunteiden ymmärtäminen on tietynlainen älykkyys jota voisit pohtia enemmän.

Tykkään kuitenkin koko blogista. Joitain tosi nerokaita ideoita on tullut välillä vastaan.

PETE Q kirjoitti...

Kiitos kommentista. Tajusinko nyt oikein; tekstissä ei ole vikaa, mutta kirjoittajassa on? Enemmän suomalaisuutta, "teen tällaisia juttuja, muttei sillä mitään väliä ole." En ole kirjoittamalla saavuttanut varsinaista glooriaa, isot kustantamot tyrmäsivät kässärini melko suorilta (en tiedä kuinka alas olen valmis vajoamaan), mutta saa näillä läpillä ainakin pillua.

Aura Kanerva kirjoitti...

Outoa jotenkin tuo anonyymin kommentti just tämän runon/tunnustuksen jälkeen.
Ehkä se herätti lukijassa sen verran reaktiota että viitsi viimein tulla kommentoimaan ja puhui blogista noin yleisesti eikä tästä runosta, koska tässä nimenomaan tunnetaan tunteet.

Koskettava teksti.

Hannele Anne Marianne kirjoitti...

Tässä on jotain hyvin erilaista kuin noissa muissa teksteissäsi. Koskettava nimenomaan. Jos olisin äitisi, varmaan tirauttaisin kyyneleen tätä lukiessani.